perjantai 30. maaliskuuta 2012

Thinspiration

Huomenta kaikille lukijoille. On se rankkaa olla nainen, eilen oli kaikki *!?F*CK!**?!1 myrskyn merkit ilmassa ja tänään fiilikset on niin aurinkoiset ettei taas mikään pysäytä! Ja kyllä, tänään ollaan jo vaakailtu ja mittailtu (vähän ehkä liiankin) yllättävän positiivisin tuloksin 59,8 kg. Parinsadan gramman painon nousu ei mieltä paina, edelleen ollaan ihanassa vitosessa (puspus<3) ja odotin jotain paaljon pahempaa täksi aamuksi. Ja ne mitat:

18.03.2012 - 31.3.2012
vyötärö 69,5 - 68 -1,5 cm
navan alta 86,5 - 82 -4,5cm
jenkkarit 90,5 - 89 -1,5cm
lantio 94 - 93 -1cm
reisi o. 57,5 - 57 -0,5cm
reisi v. 57 - 55 -2cm

Kahdessa viikossa -11 senttiä?? Hämmästys, ihmetys ja MITHÄÄ?? Onkohan nyt mittanauhan lukutaito mennyt aamutuimaan pieleen mutta en valita, ei edes menkat pilaa miun päivää! ^^

Päivän kysymyskin sopii hienosti tän päivän teemaan eli erään anonyyminkin toiveesta tulee motivaatiopostaus, kuvat saavat puhua puolestani.

Päivä 14: Millainen on tavoitekroppasi?


Pientä ja siroa, ohuita reisiä ja oon ihan hurahtanut selvästi erottuviin lonkkaluihin(?), tahtoo kans! Vartalomallini on niin erilainen kuin kyseisten kuvien naisilla että tuskin kropastani saa vastaavaa muovattua mutta haaveillahan saa. Päivän motivaatioruiske jaettu ja ettei postauksesta tulisi entistä pitempi kiitän ja kuittaan tähän, huomiseen!

-Äs
Päivä 13: Pudotatko painoa terveellisin vai epäterveellisin keinoin?

Terveellisin? Tiedän että liikuntaa pitäisi lisätä ja syödä paljon monipuolisemmin. Laihduttamisenihan on suurimmaksi osaksi ruuan kanssa "leikkimistä" ja annoskokojen ja kalorien tarkkailua. En elä pelkällä näkkärillä ja vedellä vaan normaali kalorimäärä päivässä minulle on 700-1000 kcal luokkaa.

Eilen oli paha päivä. Tai oikeastaan ilta. Oli leffa, avopuoliso ja viiden euron irtokarkkipussi.. Ja leffan jälkeen paha mieli. Tänään on vähän paikkailtu tilannetta ja käyty lenkillä, joskaan sekään mitään auttaa. Huomenna taas vaakaillaan ja mittaillaan, odotukset ei oo huipussaan ja jänskättää niin pirusti.

Neiti Negatiivinen täällä toivottaa teille hyvät viikonloput ja älkää olko yhtä luusereita kun mie tällä viikolla.


keskiviikko 28. maaliskuuta 2012

Päivä 12: Mitä syöt yleensä?

Tässä lista perusjutuista mitä tulee 90% ajan syötyä viikossa: 
kaurapuuro, maitorahka, kasvissosekeitto, pinaattikeitto, nuudelit, mysli, salaatit ja raejuusto.. Tietysti kaurapuuroon lisään sen ruokalusikallisen vadelmahilloa ja maitorahkaan mansikkakeittoa. Ruokajuomana toimii vesi ja aamun aloittaa vihreä tee (<3). 
Ja HUOM! Viikonloppu on kyllä sitten asia ihan erikseen näissä tutuissa ja turvallisissa ruokailujutuissa.

Tällä viikolla on tullut syötyä kyllä ihan järrrrkyttävän huonosti ja paljon, vaikka luulen että syy löytyy alkavista naistenpäivistä? Ärsyttävää. Yritäppä tässä nyt laihtua ja pitää kalorit kurissa kun pelkää että unissaankin kävelee jääkaapille. Tuntuu että kaikki energianikin menee nyt negatiiviseen ajatteluun??

Vaakailua luvassa lauantaina ja katsellaan onko viimeiset 2 viikkoa tuottanut minkäänlaista tulosta mitoissa.

Ps. Kuvattomat postaukset sucks, mutta oma rakas läppärini on huollossa.

Haasteita

2o2o oli heittäny mulle haasteen ja säännöt ovat seuraavat;

Kirjoita itsestäsi kahdeksan asiaa, joista pidät. Ulkonäkö/luonne/taito/mikä vain. Nyt on lupa kehua itseäsi! Laita haaste eteenpäin ainakin yhdelle bloggaajalle.

1. Teen hyvää ruokaa (tai niin olen ainakin kuullut).

2. Kanssani tulee helposti toimeen.
3. Olen luotettava ystävä.
4. Olen taitava käsistäni.
5. Minulla on hyvä mielikuvitus.
6. Osaan nauraa itselleni.
7. Minulla on kauniin väriset silmät.
8. Olen hyvä sisko.

Aluksi ajattelin että ihan easy juttu, mutta joutui ihan oikeasti miettimään mikä minussa on niin hyvää että se on mainitsemisen arvoista. Pitkän pohdinnan jälkeen tästä selvittiin jotenkuten vähän tökeröillä vastauksilla. Hyviä harjoituksia tällaiset, pistää miettimään mitä itsessään arvostaa ja alkaapahan päivä kivasti kun saa ihan luvan kanssa kehua itteensä. ^^

Haastan leikkiin mukaan  Neron & Margaretan! 


Päivä 11: Kenen blogi inspiroi sinua kaikkein eniten elämäntapamuutoksessasi ja miksi? 

Hmm aika paha aika paha, jos kerta pitää valita vain yksi. Ainakin joku sellainen blogi, johon voin samaistua. Tiedättehän, joku jolla on samanlaisen päämäärä, aloituspaino ja pituus. Tietysti blogaajan pitää osata kirjoittaa myös hyvin ja mielenkiintoisesti että hänen uusimmat päivityksensä jaksaa ja haluaa aina lukea. Suurta plussaa on jos kirjoittaja on niin rohkea, että laittaa kuvia itsestään, edistymisestään. :)

En tässä nyt mainitse mitään lukemaani blogia, koska olisi aivan liian vaikea valita se "parhain" ja motivoivin kaikkien hyvien blogien joukosta mitä luen. Olen tekemässä kuitenkin tällä viikolla "motivaatio postausta" johon laitan mielestäni eniten motivoivia blogeja ja kuvia. :>

-Äs

Ps. Jeii uusia lukijoita!
Pps. Tekstin tuotanto tänään vähän takkuilee, pahoittelut.

tiistai 27. maaliskuuta 2012

Päivä 10: Mistä asiasta on ollut kaikkein vaikeinta luopua painon pudottamisen vuoksi?

En omasta mielestäni ole luopunut arkiruokailuni suhteen hirveän monesta jutusta, mutta silti taas kaikesta. Peruna, makaroni, riisi, maito ja leipä on suurimpia juttuja mitä oon vähentänyt/ jättänyt melkeen kokonaan pois mutta sekään ei tunnu yleensä (HUOM! yleensä) hirveän isolta uhraukselta. Tietysti välillä tekee mieli jotain kotiruokaa esim. makaronilaatikkoa tai leipää kun avopuoliso vetää niitä hirveetä vauhtia napaansa ja itse syön vastapäätä erittäin epäonnistunutta kasvissosekeittoa. Nam.

Ulkonasyönti on jäänyt todella todella vähäiseksi kun ennen tuli käytyä taas parhaimpina aikoina useita kertoja arkenakin. Viikossa on aina se yksi päivä jolloin saan syödä mitä haluan ilman huonoa omatuntoa. Näin se ei kuitenkaan harmikseni aina ole vaan heti syötyäni kammoan jo ruuasta tulleita kaloreita ja siitä seuraavaa painon nousua..

Välillä vähän kiukuttaa nimimerkillä Karkkia ja pizzaa on ikävä.

maanantai 26. maaliskuuta 2012

Mirror, mirror on the wall, who's the fairest one of all...

Päivä 9: Onko sinulle kommentoitu painostasi ikävään sävyyn?

Haha no ainoa mikä tulee mieleen että mummo on joskus tainnut sanoa pyöreä poskiseksi. :D Tosissaan, ei ole koskaan tainnut kukaan sanoa mitään sellaista painostani/ kropastani mikä olisi ainakaan mieleen jäänyt. Painosta kommentteja tuli viime keväänä/ kesänä muutaman kerran laihtumisestani.

Olen itse itseni pahin vihollinen ja todella todella todella ankara tarkastellessani itseäni peilistä. Minussa on kaikki liikaa. Ihannoin ei niin ihaksikkaita vartaloita, vaikka tiedän että minusta ei juuri sellaista tikkua saakkaan kuin haluaisin.


Eräs anonyymi toivoi kunnon motivaatio postausta, ja sen mitä joku haluaa kuulla myös toteutan! En välttämättä vielä tänään, mutta pyrin sen tekemään kuitenkin tällä viikolla. :)

- Äs

Ps. Onkohan teitä anonyymejä paljon miun lukijakunnassa?

lauantai 24. maaliskuuta 2012

Päivä 8: Millaista liikuntaa harrastat ja miten usein?

Viime vuonna ennen kesää kävin vielä salilla mutta nykyään sekin on jäänyt. Asuntomme sijaitsee noin 10km päässä keskustassa ja asumme entisenä kaupunkilaisena mielestäni vähän niinkuin maalla. Täällä on hyvät ulkoilumahdollisuudet ja olenkin innostunut käymään lenkillä. En kyllä tee sitäkään riittävän usein (kerran kahdesti viikossa jos silloinkaan..), mutta uskon että kun tiet vähän sulavat ja kelit paranevat niin liikuntakerrat ja liikkumisen halu lisääntyvät. 

Talvella on aina liian kylmä tehdä mitään ja valivalivali.. Salikortin osto on ollut mielessä, mutta sekin jäi koska turhauttaa kulkea monta kilometriä vain sen salin takia edestakas. Uudet luistimetkin piti saada täksi talveksi ja luistelukertoja oli huimat 3? :D Ratsastaminen on jotain mistä pidän erittäin paljon. Olin lapsena heppatyttö ja hevosteltua tulikin 7- 8 vuotta. Harrastus on harmikseni jäänyt koska nykyään ei tunnu enää löytyvän niitä hoitoheppoja ja taidotkin ovat varmasti ruosteessa, mutta jos mahdollisuus tulisi päästä ratsaille niin varmasti nousisin!


"Kaikkea saa syödä kohtuudella." No ei tullut kyllä syötyä kohtuudella vaan äidin luona kyläillessä ääntä kohti upposi pala jotain kahvikakkua, suklaata ja ahmin yksin melkein kokonaisen kauraleivän!!! :D Nyt naurattaa toisin kuin eilen, oon kyl välillä ihan uskomaton...

Kotona tehtiin vielä iltapalaksi hampurilaisia ja kyllä muutama hedelmäkarkkikin upposi massuun Johanna Tukiainen - Vuosi elämästä dokkaria katsellessa.

Vatsa on turvonnut pallo mutta tänään palataankin taas siihen tuttuun ja turvalliseen. Näyttäisi siltä että aurinkokin alkaa paistamaan, hyvä tekosyy lähteä lenkille. :)

-Äs




perjantai 23. maaliskuuta 2012

Keep calm and get skinnier

Päivä 7: Tietävätkö vanhempasi, että yrität pudottaa painoa? Miten he suhtautuvat asiaan?

Laihduttamisestani tietävät perheestäni tällä hetkellä äiti ja sisko.

Äiti ja isä ovat aina olleet sitä mieltä että olemme siskoni kanssa normaalipainoisia ja hoikkia. Yleensä äitini kanssa laihdutuksesta puhuessamme jossain vaiheessa tulee kommentti "Mistä sinäkin enää laihdutat?" Äiti suhtautuu asiaan kuitenkin hyvin ja hänen kanssaan on mukavaa keskustella aiheesta. Muistaa se äippä myös muistuttaa että liiat karkin syönnit ja mässäilyt kun jättää vähemmälle niin pysyy hoikkana.. :) Isä taas on ihan ulapalla näistä asioista ja ei ihmekään koska nään häntä vähän harvemmin ja nämä asiat eivät kuulu meidän normaaliin ruokapöytäkeskusteluun mikä ei taas haittaakkaan.

Sisko on ihan täysillä mukana ja on ottanut itsekkin haasteen pudottaa painoa. Hänen kanssaan tulee soiteltua valehtelematta päivittäin ja välillä puheenaihe luiskahtaa ihan huomaamatta treenien, kaloreiden ja syömisten puolelle ja joskus voivotellaan kuinka on tullut mässäiltyä juurikin ne kolmen ihmisen eväät päivän aikana. Minusta on helpottavaa jakaa mielipiteitä, iloja ja suruja hänen kanssaan ja kun siskoni pitää ns. välipäivän laihdutuksesta uskallan antaa itsellenikin luvan herkutella. Olemme saman pituisia ja painoisia ja on ihanaa kuulla hänen edistymisestään ja vähän kilpailla tuloksista. ;)

Perheeseeni kuuluu myös isoveli joka on melkeen yhtä ulapalla painonpudotuksestani kuin isäkin, mutta ei kuitenkaan. Velisenikin on jokusen kerran laiduttanut ja hänen kanssaan on yllättävän helppoa jutella laihdutuksestakin jos siltä tuntuu. Viime keväänä ollessani laihimmillani oli myös ihanaa huomata veljeni "huoli" kutistuneesta olomuodostani ja muistan ikuisesti sen kommentin tupakalla ollessamme "Eihän siulla oo enää ees persettä." :D

Ja kuuluuhan se rakas avopuolisonikin nykyiseen perheeseeni. H tietää laihduttamisestani ja blogistani mutta ei sitä kuitenkaan etsi/ lue omasta pyynnöstäni. Hän on tsemppaava ja ymmärtäväinen projektiani kohtaan vaikka hänen mielestään minun ei tarvitsisi laihtua. Olen juuri täydellinen tällaisena ja välillä hänen suustaan on kuultu sama kommentti kuin äidin "Mistä sie oikeen laihdutat?!" Ukko pitää myös huolen, etten mene liiallisuuksiin.

Tulipa hyvä mieli tätä osiota tehdessä, olemme kaikki hyvin läheisiä perheeni kanssa ja rakastan heitä suunnattomasti! <3


Ja tiedän että kysymys kuului vanhemmista mutta "inspiraation vallassa" tulikin selitettyä koko katraasta ja vähän senkin vierestä.. :D

Tänään on lupa herkutella. Omatekemiä hamppareita, salaattia ja karkkia! Namnam. Yritän olla tressailematta sen kummemmin tästä päivästä. Kerran viikossa saa vähän hölläilläkkin.

Aamupaino 59,6 kg ja ai että on sitten hyvä mieli! Kauan kaivattu vitonen tuli esiin!

-Äs

Ps. Onko postaukset ihan yltiömaalisen pitkiä, jaksaako näitä lukea?


torstai 22. maaliskuuta 2012

Päivä 6: Jos ahmit, miksi teet niin?

Piittaamattomuuttani? Järjettömien mielihalujen vallassa? Illalla. 
Illat ovat yleensä pahimpia.
Ahmiminen on vähentynyt tässä muutamien kuukausien aikana ainakin entiseen verrattuna nyt kun alkaa tarkemmin miettiä. Vaikka tietäisin keittiön komerossa olevan sipsipussi (ja on muuten tälläkin hetkellä) se saa yleensä olla aika rauhassa siellä. Joskus kun tekee mieli oooikein paljon otan pari..kymmentä. :D Haha.

Toisaalta taas viime viikonloppuna rentouduin avokkini kanssa leffaillan parissa ja tein pellillisen pizzaa... Omnom.. Hävettää, koska usein minusta tuntuu että syön enemmän kuin mieheni. Ja aivan älyttömällä vauhdilla! Ruokailutottumukseni ovat muuttuneet siihen suuntaan (joka ei ole kyllä hyvä juttu) että yleensä jos annan itselleni luvan syödä ja herkutella, hotkin ruokaa ääntä kohti kuin eväät olisivat viimeiseni. Tungen ja tungen ja tungen ihan hirveetä vauhtia ruokaa suuhun, kuvittelen varmaan että mitä nopeammin syön sitä enemmän kerkeän saada herkkuja ennen morkkiksen tuloa?

Pahin viholliseni krapula, siis RUOKAkrapula on taas sitten juttu ihan erikseen. Olen pohjaton kuilu ja syön 30min-1h välein mitä kaapista löytyy. Välillä suolaista, välillä makeaa. Päivän aikana varmaan yli kolmen ihmisen ruuat. Aamen.

-Äs

Ps. Jänskättää, mitähän viikonloppu tuo tullessaan.. Toivottavasti ei ruokakrapulaa.

Pps. Käykäähän kurkkaa 2o2on blogi (kertoo 20-vuotiaasta naikkosesta, elämäntapamuutoksen tukemista salin ja ruokailuremontin avulla), mielestäni kirjoittaa lukimisen arvoista tekstiä. ^^

keskiviikko 21. maaliskuuta 2012

I don't care if it hurts, I wanna have control, I wanna perfect body.

Tiukan linjan pitäminen ruokailussa on kuin onkin tuottanut tulosta, -900g neljässä päivässä! Jei hyvä mie (tähän kohtaan hirrrweesti tuuletuksia)! ^^ Mittarissa tänään tasan 60 kiloa, viiskytviis TÄÄLTÄ TULLAAN! 
Aika alhaisilla kaloreilla tässä ollaan kyllä mentykin, 700kcal molemmin puolin viimeiset 5 päivää, mutta olo on ollut hyvä kun ei liikuntaakaan tule juuri harrastettua jos satunnaista lenkkeilyä hyvillä säillä ei lasketa.. :D

Noin kolmisen kuukautta on kulunut ensimmäisestä painopäivityksestä ja kiloja on karissut tähän mennessä vaivaiset 3,5. Taas voi vaan todeta että vauhti on naurettava mutta loput 5 kiloa saakin lähteä "kilo viikossa" vauhtia, eiks je? ;)

Päivä 5: Miksi haluat pudottaa painoa? Teetkö sen itsesi vuoksi?

Voisin jopa väittää että samasta syystä kuin suurin osa muistakin laihduttajista. Hoikempi, ihanampi minä ja höyhenen kevyt kroppa joka saa muut vihreäksi kateudesta.

Olen kaikin puolin terve naisenalku ja ennen laihdutustakin olin normaalipainoinen, joten teen tätä vain pinnallisuuttani. Haluan näyttää hyvältä katsoessani peilistä.

Laihdutan vain itseni vuoksi? Suurimmaksi osaksi kyllä, uskon itsetuntoni parantuvan muutaman kilon pudotuksen myötä. Toisaalta taas avopuolisoni on erittäin timmissä kunnossa ja haluan näyttää hänen rinnallaan vähintään yhtä hyvältä.

On se kummallista mitä tuo kevät saa aikaan meissä naisissa.
-Äs

Liebster Blog

Okei, nyt pitää myöntää että oon vähän liikuttunu. Iso kiitos ja kumarrus Nokkoselle Blogi-tunnustuksesta, tää tuli kyllä ihan puskista, mutta yllättävän pienillä asioilla sitä voikin toisen päivää piristää. Empä olis uskonut että oma blogini pääsee alle 200 lukijan top 5! ^^
Tunnustuksen säännöt:

1. Kiitä antajaa ja linkitä bloggaaja, joka antoi sen sinulle.
2. Valitse viisi suosikkiblogiasi (joilla siis alle 200 lukijaa) ja kerro se heille jättämällä kommentti heidän blogiinsa.
3. Kopioi ja liitä palkinto blogiisi.
4. Toivo, että ihmiset joille lähetit palkinnon antavat sen eteenpäin heidän viidelle suosikkiblogilleen!

Aika laittaa tunnustus kiertoon. Seuraavien bloggaajien blogeja on ollut ilo seurata:

XoXo (Feather Light)

Päivän pohdittava

Päivä 4: Mitä pelkäät kaikkein eniten painon pudottamisessa?

Epäonnistumista. Sitä KUN tulen saavuttamaan ihannepainoni, pystynkö pitämään itseni kurissa, onko ruokailutottumukseni/ elämäntapani muuttuneet jo sellaisiksi kuin niiden pitäisi olla. Vihaan jojoilua.

En tiedä voiko tätä täysin kategorioida tähän, mutta myös ahmimista. Sitä kun "sallii" itselleen ehkä jopa huomaamattaan syödä jääkaapin sisällön tyhjäksi. Välinpitämättömyys. Sitä että annan itselleni luvan syödä muutaman karkin, syönkö sittenkin "huomaamattani" koko pussin?

-Äs

Ps. Huomenna luvassa vaakailua ja (toivottavasti) uusia lukuja. Olen kyllä pitänyt omasta mielestäni aika tiukkaa linjaa syömisieni suhteen mutta riittääkö se? Jänskättää!

maanantai 19. maaliskuuta 2012

Kuten eilisestä postauksesta käy ehkä ilmi, oli hyvä päivä. Lähdimme avopuolisoni kanssa katsomaan sellaista pientä, 2vk 2pv ikäistä pörröistä saksanpaimenkoira tyttöä. Kun sain sen pienen tuhiskon syliini olin myyty ja olen edelleen. Se suorastaan varasti miun sydämen. Se oli NIIN piäni! Isäntä joutui ylläripylläri kaivelemaan sitten kukkaroaan kun en tietenkään raaskinut luopua siitä, se oli rakkautta ensi silmäyksellä. ;D 
Edessä tulee olemaan ehkä maailman pisimmät 5 viikkoa odottelua. Mie kun oisin halunnu toisen heti mukaan..

Pudotus maanpinnalle ja päivän kysymykseen

Päivä 3: Kenen vartaloa ihailet ja miksi?

Minulla ei koskaan ole ollut ketään varsinaista "idolia", ei missään asiassa. Voisin jopa sanoa että ihailen paljon enemmän meitä "taviksia" kuin esim. jotain tiettyä julkisuuden hahmoa. Meihin on paljon helpompi samaistua.

Ihailen kaikkia kauniita, hoikkia, jokseenkin luisevia vartaloita. Ei ole ketään tiettyä. Kaikki kuvat mitä koneen kätköistä löytyy ovat ihailuni kohteita.. :>

sunnuntai 18. maaliskuuta 2012

Päivä 2: Oletko tyytyväinen pituuteesi?

Olen aina ollut jostain kumman syystä sitä mieltä, että lyhyet naiset ovat seksikkäitä.
 
Vaikka pituutta minulla ei olekkaan kuin 168cm niin "nykynuorisoon" verrattuna pidän itseäni aika pitkänä. Tai vaihtoehtoisesti nykynuoriso on vaahtosammuttimen kokoista.

En kuitenkaan koe olevani niin pitkä että olisi ollut vaikeuksia (eikä onneksi ole ollutkaan) löytää pidempää poikaystävää, lyhyemmän kanssa en voisi käyttää korkkareita ja lyhyemmän miehen kanssa seurusteleminen olisi minusta muutenkin vähän hassua. Miehen pitää olla mies! 
(Enkä tarkoita tätä loukkauksena lyhyitä miehiä kohtaan.)

Ja paluu kysymykseen: Kaikesta huolimatta olen tyytyväinen pituuteeni, ei senttiäkään enempää eikä vähempää kiitos. :)
Ps. Oon niiiiiiin innoissani, koska tänään tapahtuu jotain super ihanaa, mutta siitä varmaan lisää huomisessa postauksessa!
-Äs

lauantai 17. maaliskuuta 2012

I'm far away from where I want to be, but I'm further away from where I was.

U S K O M A T O N T A mie pystyin siihen! Sunnuntai! Olin koko viikonlopun (ja viime viikon) vesiselvänä, joka on miulta ihan hirrrmunen saavutus. Mieli intoa täynnä, jos minä alkoholin suurkuluttaja tuohon pystyin niin pystyn kyllä pudottamaan yhden vaivaisen 5 kiloa! Ja uskokaa tai älkää, houkutuksia oli matkan varrella paljon varsinkin eilisen 3h kestävässä teatteri musikaalissa. Olisi aika mennyt paaljon nopeammin phieneshä shieväshä.. En vieläkään ymmärrä miten poikaystäväni sai minut sinne raahattua, mutta yhtä "tuskaa" tuo näytti olevan silläkin.. :D

Löysin nettiä selaillessani eilen tällaisen 30 päivän itsepohdinta tehtävän/ kyselyn ja koska aiheet kirjoittamisessa ovat välillä aika vähissä nyt pitäisi tulla joka päivälle edes jotain.
  
Päivä 1: Tietosi (Ikä / Pituus / Paino / Vyötärö / Lantio / Reisi / Paitakoko / Housukoko / Lähtöpaino / Tavoitepaino?
Päivä 2: Oletko tyytyväinen pituuteesi?
Päivä 3: Kenen vartaloa ihailet ja miksi?
Päivä 4: Mitä pelkäät kaikkein eniten painon pudottamisessa?
Päivä 5: Miksi haluat pudottaa painoa? Teetkö sen itsesi vuoksi?
Päivä 6: Jos ahmit, miksi teet niin?
Päivä 7: Tietävätkö vanhempasi, että yrität pudottaa painoa? Miten he suhtautuvat asiaan?
Päivä 8: Millaista liikuntaa harrastat ja miten usein?
Päivä 9: Onko sinulle kommentoitu painostasi ikävään sävyyn?
Päivä 10: Mistä asiasta on ollut kaikkein vaikeinta luopua painon pudottamisen vuoksi?
Päivä 11: Kenen blogi inspiroi sinua kaikkein eniten elämäntapamuutoksessasi ja miksi?
Päivä 12: Mitä syöt yleensä?
Päivä 13: Pudotatko painoa terveellisin vai epäterveellisin keinoin?
Päivä 14: Millainen on tavoitekroppasi?
Päivä 15: Oletko kasvissyöjä? Jos olet, onko lihasta luopuminen auttanut sinua painonhallinnassa? Jos et ole, oletko koskaan harkinnut kasvissyöjäksi ryhtymistä?
Päivä 16: Milloin sait ensimmäisen kerran päähäsi pudottaa painoa?
Päivä 17: Lempiruokasi?
Päivä 18: Mikä ruoka on paheesi?
Päivä 19: Mitä kohtaa kropassasi treenaat mieluiten? Miksi?
Päivä 20: Mitä aerobista liikuntaa harrastat mieluiten?
Päivä 21: Mistä saat parhaita vinkkejä terveellisten elämäntapojen noudattamiseen?
Päivä 22: Kerro viisi parasta puolta itsestäsi!
Päivä 23: Onko median luoma nais-/mieskuva osasyy siihen, miksi haluat pudottaa painoa?
Päivä 24: Milloin huomasit ensimmäisen kerran, että uurastuksesi oli alkanut tuottaa tulosta?
Päivä 25: Miten aiot jatkaa eteenpäin sen jälkeen, kun olet saavuttanut tavoitteesi?
Päivä 26: Mikä motivoi sinua kaikkein eniten saavuttamaan tavoitteesi?
Päivä 27: Miten selviydyt ympärillä olevista houkutuksista (esim. syntymäpäivistä, pikkujouluista)?
Päivä 28: Oletko kokenut vastoinkäymisiä elämäntapamuutoksesi aikana? Miten selvisit esteistä?
Päivä 29: Millainen mies/nainen on mielestäsi kaunis?
Päivä 30: Kerro itsestäsi kymmenen asiaa ja päivitä ensimmäisenä päivänä antamasi tiedot!


Päivä 1: Tietosi (Ikä / Pituus / Paino / Vyötärö / Lantio / Reisi / Paitakoko / Housukoko / Lähtöpaino / Tavoitepaino?

Päivä 1: 20v / 168cm / 60,9 kg / 69,5cm / 94,3cm / 57,5cm / S-M / 36-38 /  63,5kg / 55kg

Aurinkoista sunnuntaita lukijoille!
- Äs

perjantai 16. maaliskuuta 2012

Vihaan laihduttamista! Koko touhu täynnä vaaroja epäonnistua ja silti ei halua luovuttaa, pitää painaa eteenpäin vaikka tunnet että mahalaukkusi alkaa syödä pikkuhiljaa itseään ja sinun täytyy etsiä jostain mielesi pimeimmästä nurkasta ne pienet motivaation rippeet juuri kun olet sortumaisillasi ajamaan Mäkin läskilinjan kautta. HUAH. Vihaan viikonloppua, täynnä epäonnistumisia!  
Turhauttaa niin että taidan lähteä lenkille...

Ps. Kaalikeitto on hyvää. Not.

tiistai 13. maaliskuuta 2012

Epäonnistumisia ja ihmedieettejä

Mikä minuu oikein vaivaa? Viikonloppu = täys katastrofi. Vaa'an olen sysännyt visusti nurkkaan tietäen että luvut ei miellytä ja käperryn lattialle vetämään itkupotkuraivarit.

Huomenna kuitenkin täytyy uhrautua kaiken sen tietämyksen kanssa että surunaamoja on tulossa ja paljon.

Iltalehden innoittamana päätin että tänään tehdäänkin sitten kaalikeittoa (laihduttajien nimittämä "ihmekeitto.") Kyseistä kaalikeittodieettiä suositellaan noudatettavaksi max. 7 päivää ja itse ajattelin tähdätä aluksi siihen 5 päivään. Dieetin aikana ei syödä muuta kuin kaalikeittoa, vihanneksia ja hedelmiä. Saa nähdä miten ämmän käy, missä vaiheessa rupeaa kasvamaan kaalia korvista.

Pakko tsempata, 3 kuukautta aikaa kesään. Minun kesään, jolloin olen upea ja käytän bikineitä 24/7. Haluan motivaationi takaisin mielellään nyt heti kiitos.